Pikkujoulut!

Tip tap ja neljä yötä jouluun on! Vielä ehdin kertoa Villa Kuppilan pikkujouluista ennen itse Joulua. Ne vietettiin tänä vuonna naisten kesken laatuajalla ja laatuseurassa. Kuppilan miehet karkotettiin yöksi pois. Heti kun auto kaarsi pihasta, kannoin kaikki lelut Pikkuherra Y:n huoneeseen piiloon, asettelin kukkia ja kynttilöitä joka paikkaan ja kaadoin itselleni lasin skumppaa. (Ei minun miehissäni mitään vikaa ole, mutta joskus nainen tarvitsee tällaista laatuaikaa omassa kodissaan.)

Koska rakastan ennen-jälkeen -kuvia, räpsin muutaman otoksen tästä miesten lähdön vaikutuksesta. Katsokaa ja nauttikaa -tai aistikaa miten minä nautin!

BEFORE

AFTER

AHHHHH!!!

Tämän silmiä ja sielua hivelevän siisteyden lisäksi illassa oli tietysti ihanaa se, että sain koko joukon ihania naisia seurakseni pikkujouluja viettämään. Pöytä laitettiin koreaksi, sauna kuumaksi ja loppuillan sitten istuskelin omalla sohvalla punkkulasi kädessä ihmetellen, miten omassa kodissa voi ihastella kukkia ja kynttilöitä ilman, että joku repii niitä. (Olin unohtanut miltä se tuntuu.)

Kiitos naiset pikkujouluista!

HYVÄÄ JOULUA

ja

IHANAA UUTTA VUOTTA 2015!!!

Pikaruokaa - munakas

Olimme tänään Pikkuherran kanssa kahdestaan illan kotona. Jääkaapin valikoima oli aika suppea, mutta jotain ruokaa piti saada. Munakas! Sen saa aina väsättyä jääkaapin jämistä. Meillä illan pikaruoka oli tänään seuraavanlainen:

Siitakesieni-porkkana-munakas

3 munaa

n. 1 rkl vehnäjauhoja 

tilkka maitoa

1 porkkana

muutama siitakesieni

1 valkosipulin kynsi

ruohosipulia

mustapippuria

ripaus suolaa

Ensin porkkanasta kuoret pois ja karkeaksi raasteeksi, valkosipuli silpuksi, sienet viipaleiksi. Kuullota sieniä, porkkanaa & valkosipulia hetki öljyssä. Sekoita muniin jauho, maito & mausteet. Kaada munaseos pannulle sienihässäkän päälle, söhi vähän, ja ripottele päälle pilkottu ruohosipuli. Anna sitten olla hyvin pienellä lämmöllä kannen alla, kunnes munakas on hyytynyt. Ja valmista on!

Tein tämän version täysin ilman suolaa, koska söimme samaa Pikku Y:n kanssa, enkä lopulta edes lisännyt omaan annokseeni suolaa. Lopputulos oli porkkanan ansiosta makeahko, mutta tykkäsin. 

Aikaa tähän meni n. 15 minuuttia. Easy fast food. 

Kuvakulmia keittiöstä

Syksy on täydessä vauhdissa ja niin myös nuhakausi. Olen tänään ollut Pikkuherran kanssa kotona, koska hän on kuumeessa. Olemme köllineet sängyssä, katsoneet piirrettyjä, leikkineet Brion junaradalla ja katselleet ikkunasta, kuinka tuuli pöllyttää ruskaisia lehtiä pitkin katua.

Jossain välissä innostuin napsimaan kuvia meidän keittiöstä. Kännykkäotoksia, mutta fiilikseen pääsee. Heti kuvista huomasin, että keittiöön pitää saada uusi, syksyyn sopiva keittiöpyyhe! Lisätty puutelistalle. Aurinko paistoi kauniisti saippuapulloon. Olen muuten täysin ihastunut tähän Kiilto helea-keittiösaippuaan, greippi & rosmariini!

Tällaista meillä tänään. 

Ylihuomenna Kuppilan Rouva lähtee naisten matkalle Roomaan ja Firenzeen!!! Pitääkin ryhtyä pakkaamaan. CIAO!

Inspiraation paluu?

HEIPÄ HEI!

Otsikko on hieman harhaanjohtava. Inspiraationi ei varsinaisesti ole ollut kadoksissa. Mutta aina kun se on nostanut päätään, käytännössä elämä on estänyt sitä pääsemästä ajatusta pidemmälle.

Kesä meni ja oli täynnä toimintaa. Teimme kaikkea kivaa ja viiletimme paikasta toiseen. Näinhän se kesä aina menee. Syksyn tullen on kiva (ainakin teoriassa) rauhoittua ja olla enemmän kotona. Eikä vähiten siksi, että Pikkuherra Y on aloittanut päiväkodin ja minä työt. Tämä päiväkoti-työ-kuvio on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Mutta kyllä tässä hetki pitää totutella uusiin rutiineihin, ja sanotaanko nyt vaikka näin, että en leveile ylimääräisellä energialla...

Sitten asiaan: verhot! Ne makuuhuoneen verhot, jotka saapuivat joskus viime keväänä. Kuvasin ne nyt blogia varten, lauantaipäivän ratoksi, kun olimme Pikku Y:n kanssa kahdestaan kotona. Muutama huomautus ennen kuvien katselua:

1. Päiväpeitossa on räkä-kuolatahroja, jotka eivät kylläkään näy.

2. En todellakaan ehtinyt miettiä, tai säätää kameran asetuksia.

3. Ehkä mulla oli joku kolmaskin pointti, mutta en muista sitä enää. Kuvasarja kertoo loput meidän n. 2 minuuttia kestäneestä kuvaussessiosta.

Todistettavasti meillä on siis makkarissa verhot. Ne on valkoiset ja niiden taakse pääsee kätevästi piiloon. Niillä saa myös pimennettyä makuuhuoneen (mutta se nyt on aika epäkiinnostava tieto).

Lopuksi kuvasin vielä Kastehelmi-tuikun, joka on mun tämän syksyn ehdoton tuikkusuosikki. Se on vaan niin kaunis! Nyt juon teetä (Pikkuherra nukkuu), kirjoitan tätä ja katselen tuikkua illan hämärässä. Syksykin on kiva.

K-E-S-Ä

Yllättävä kesäpäivitys!

Varmaankin on jo käynyt ilmi, että Villa Kuppilan blogi on kesälomalla. Yritin elvyttää tätä mun bloggausta silloin viimeksi, mutta kesä on vienyt mennessään. Hyvä niin, paljon on löytynyt parempaa tekemistä, kuin koneen äärellä kykkiminen. Luulen, että tilanne on aika sama siellä bittiavaruuden toisessa päässä. Ehkä lukijakuntani palautuu, jos minäkin palaudun syksyn pimeisiin iltoihin mennessä. 

Tässä kuitenkin nopea kesäfiilistely kuvien muodossa. Aurinkoista, kuumaa ja nautinnollista kesän jatkoa!!

IHANAA!!!

Berlin TOP 3

Matkustimme Berliiniin pitkäksi viikonlopuksi to-su äitienpäivänä toukokuussa. Aikaahan tästä on jo kohta kaksi kuukautta... Mutta matka oli mukava, vaikkakin Pikkuherra Y:n vaikutuksesta myös aika väsyttävä. Berliini on valtavan suuri kaupunki, mutta hyvin toimivien julkisten kulkupelien ansiosta kaupungissa on helppo liikkua myös lastenvaunuilla. Yövyimme Holiday Inn hotellissa Prenzlauer Bergin kaupunginosassa. Hotelli osoittautui ihan hyväksi vaihtoehdoksi, vaikka aluksi mietimme myös asunnon vuokraamista. Kävimme kaikkina muina, paitsi viimeisenä aamuna, aamupalalla hotellissa. Helpoin tie oli paras tie pienen säheltäjän kanssa.

Berliinissä on paljon paljon kivoja ravintoloita ja muutamaan tosi hyvään osuimmekin. Tämä on varmaankin ystäviltä saatujen suositusten ansiota. Viisi päivää (kolme kokonaista) oli meille tosi sopiva aika matkustaa. Pääsimme irtautumaan, ehdimme touhuta kaikenlaista ja kotiin oli kiva tulla.

Tässä meidän matkan TOP 3:

1. Babel kebap

Libanonilaista kebapia: ihan todella hyvää, ruokaelämys oli yhtä makujen sinfoniaa. Miljöö hyvin boheemi, mutta meininki sitäkin hauskempi. Paikka on pikkuinen, mutta mahduimme silti juuri ja juuri lastenvaunujen kanssa sisään. Tykkäsin kristallikruunusta ja pöydille levitetyistä kukkien terälehdistä kaiken keskellä!

2. Berliinin eläintarha

Berliinin eläintarha on valtava ja siellä näkee paljon eläimiä. Tämä on toisaalta ihan kiva juttu, mutta toisaalta tuli myös sellainen olo, että eläimillä on liian ahtaat oltavat. Minkä tahansa aitauksen eteen menit, oli eläin näkyvissä. Jos ei kyseenalaista eläintarhan eettisyyttä, oli vierailumme antoisa. Pikku Y kulki rintarepussa ja ihmetteli eläimiä.

3. Kaupunginosa Prenzlauer Berg

Top kolmoseen meni yleisesti Prenzlauer Bergin kaupunginosa. Tätä aluetta suositeltiin meille, ja se oli kiva. Vihreä, täynnä hyviä ravintoloita, pikku putiikkeja ja puistoja. Kadut ja jalkakäytävät olivat leveitä, tunnelma rento. Terassit olivat täynnä kukkia. Erityisen vaikutuksen tekivät seinämaalaukset, joita oli joka toisen ihan tavis-kerrostalon kivijalassa. Niin hauskan värikästä. Täällä oli kiva käppäillä ja mennä sinne minne nenä näytti.

Kuvissa vilahtivat vietnamilaisen ravintola Mamayn rapsakka ankka (naminami) ja Café Anna Blumen aamupala-kerrostarjotin. Molempia suositeltiin meille. Mainitsen ne tässä jos joku on matkalla Berliiniin; kannattaa laittaa muistiin!

Ensimmäinen äitienpäivä oli tietysti myös erityinen. Sain ruusun, jota kannoin mukana koko päivän.

Kannattaa lähteä Berliiniin, siellä oli kivaa!